Seura

EBT:n säännöt

1 § Nimi, kotipaikka, kieli ja perustamisaika

Yhdistyksen nimi on Espoo Basket Team ry. Yhdistyksen kotipaikka ja toiminta-alue on Espoon kaupunki. Yhdistyksestä käytetään näissä säännöissä nimitystä seura. Seuran kieli on suomi. Seura aloitti toimintansa 1.5.1993.

2 § Seuran tarkoitus

Seuran tarkoituksena on lisätä yleistä hyvinvointia kannustamalla liikunnalliseen, terveeseen elämäntapaan, edesauttaa siihen liittyvää kansalaistoimintaa ja erityisesti tarkoituksena on tarjota mahdollisuus koripallon harrastamiseen eri rooleissa, niin terveysliikunta-, harraste-, kilpa- ja huippu-urheilutasoilla.

Seuran tarkoituksena ei ole voiton taikka muun taloudellisen ansion hankkiminen.

3 § Tarkoituksen toteuttaminen

Mainittua tarkoitusta seura toteuttaa:

1. järjestämällä jäsenilleen urheilu- ja muita liikunnallisia harjoituksia, koulutustilaisuuksia ja kilpailuja, liikunnan ja henkisten harrastusten alaan kuuluvia näytöksiä, juhlia, kerhotilaisuuksia sekä suullisten ja kirjallisten esitysten avulla valistaa heitä seuran tarkoitukseen liittyvissä kysymyksissä;
2. kiinnittämällä ehdotusten, anomusten ynnä muiden aloitteiden kautta toiminta-alueensa viranomaisten asiainomaisten elinten huomiota sekä omatoimisesti pyrkien liikuntatoiminnan kehittämiseen ja sille tarpeellisten harjoituspaikkojen ja välineiden hankkimiseen sekä muiden edellytysten luomiseen;
3. harjoittamalla julkaisutoimintaa;
4. edistämällä liikunnan avulla tasa-arvoa ja suvaitsevaisuutta sekä tukemalla kulttuurien moninaisuutta ja ympäristön kestävää kehitystä.

Toiminnan tukemiseksi seura voi:

• ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja sekä omistaa toimintaansa varten tarpeellisia kiinteistöjä sekä
• hankkia varoja aatteellisen toimintansa tukemiseksi järjestäen huvi- ja tanssitilaisuuksia, keräyksiä ja arpajaisia, omistaen ja ylläpitäen urheilulaitoksia, harjoittaen kustannus-, kirjapaino- ja monistustoimintaa sekä ravintola-, kioski- ja kahvilatoimintaa sekä välittäen jäsenilleen urheiluvälineitä ja urheiluasusteita.

4 § Seura jäsenenä

Seura noudattaa Suomen Koripalloliiton sääntöjä ja määräyksiä.

5 § Seuran jäsenet

Seuran varsinaisiksi jäseniksi voidaan ottaa henkilöitä ja oikeustoimikelpoisia yhteisöjä, jotka sitoutuvat noudattamaan seuran sääntöjä ja päätöksiä.

Jäseniksi hyväksymisestä päättää hallitus. Hallituksen päätöksellä jäsen voidaan hyväksyä ainaisjäseneksi 9§:ssä mainituilla edellytyksillä.

Kunniapuheenjohtajaksi voidaan yhdistyksen kokouksen päätöksellä kutsua seuran puheenjohtajana ansiokkaasti toiminut henkilö. Kunniapuheenjohtajan arvo on elinikäinen.

Kannattajajäseniksi voi seuran hallitus hyväksyä henkilöitä tai oikeuskelpoisia yhteisöjä, jotka tukevat seuran toimintaa suorittamalla vuotuisen tai kertakaikkisen kannattaja jäsenmaksun. Kannattajajäsenellä ei ole äänioikeutta seuran kokouksissa.

Seuralla on käytössään aina yksi virallinen jäsenrekisteri, jonka sisällöstä seura vastaa. Seura ei vastaa joukkueiden mahdollisesti ylläpitämistä muista rekistereistä, joissa säilytetään ja käsitellään henkilötietoja.

6 § Seurasta eroaminen

Jäsen, joka haluaa erota seurasta, tehköön siitä kirjallisen ilmoituksen seuran hallitukselle tai puheenjohtajalle tai ilmoittakoon siitä seuran kokouksessa pöytäkirjaan merkitsemistä varten. Ero katsotaan tapahtuneeksi heti, kun ilmoitus on tehty. Eroava jäsen on velvollinen suorittamaan maksunsa sekä muut näiden sääntöjen edellyttämät velvoitteet kuluvan toimintavuoden loppuun asti.

7 § Jäsenen eronneeksi katsominen

Hallitus voi katsoa jäsenen eronneeksi seurasta, jos jäsen on jättänyt kuusi kuukautta sitten erääntyneen jäsenmaksun maksamatta.

8 § Jäsenen erottaminen ja muut kurinpitotoimet

Hallitus voi erottaa seurasta jäsenen, jos hän:

• laiminlyö jäsenmaksunsa suorittamisen
• toimii seuran sääntöjen vastaisesti
• rikkoo lakeja tai esiintyy urheiluhengen vastaisesti
• toimii seuran tai Suomen Koripalloliiton tarkoitusperien vastaisesti

Seuran jäsen sitoutuu noudattamaan kulloinkin voimassa olevaa WADA:n ja Suomen Antidopingtoimikunta ADT ry:n vahvistamaa antidopingsäännöstöä ja Kansainvälisen lajiliiton antidopingsäännöstöjä sekä Kansainvälisen Olympiakomitean antidoping-säännöstöjä.

Dopingrikkomukset ja seuran jäsenelle niistä määrättävät seuraamukset on määrätty edellä mainituissa antidopingsäännöstöissä.

Dopingrikkomuksia ovat:

• Kielletty aine tai näyttö kielletyn menetelmän käytöstä urheilijan elimistöstä otetussa näytteessä
• Kielletyn aineen tai menetelmän käyttö tai käytön yritys
• Kieltäytyminen dopingtestist
• Dopingvalvonnan välttely ja ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönti
• Dopingtestin manipulointi
• Dopingaineiden hallussapito
• Dopingaineiden ja –menetelmien levittäminen
• Dopingin edistäminen

Dopingrikkomuksesta voidaan määrätä seuraamuksena:

• Kilpailutuloksen mitätöinti
• Urheilutapahtuman tulosten hylkääminen
• Urheilun toimintakielto
• Kirjallinen varoitus

Seuran jäsen voi joutua korvaamaan dopingrikkomuksella aiheuttamansa vahingon seuralle ja kansalliselle lajiliitolle sekä kansainväliselle lajiliitolle.

Urheilun eettisten periaatteiden vastaista toimintaa on:

1. Urheilulle vieraiden aineiden käyttö
   • Huumeiden ja dopingaineiden käyttö tai käytön edistäminen
   • Julkinen häiritsevä esiintyminen alkoholin vaikutuksen alaisena
   • Tupakan ja tupakkatuotteiden käytön yhdistäminen urheilutilanteisiin
2. Epäasiallinen käyttäytyminen kilpailu- ja harjoitustilanteessa
   • Väkivalta, törkeä kielenkäyttö ja epäasiallinen arvostelu, tuomarin harhautus ja muu sääntökikkailu
3. Urheiluhuijaus
   • Kilpailutilan tai -välineiden manipulointi
   • Tuloksista etukäteen sopiminen
4. Vedonlyönti
   • Vedonlyönti omasta kilpailusta
5. Lahjonta
   • Tuomareiden, kilpakumppaneiden, valmentajien tai toimitsijoiden lahjominen tai sen yritys tuloksen manipuloimiseksi
6. Sukupuolinen häirintä

Urheilun eettisten periaatteiden vastaisesta toiminnasta on seuraamuksena lajiliiton määräämä rangaistus sen mukaan kuin liiton säännöissä tai kilpailusäännöissä määrätään, kuitenkin enintään kahden vuoden toimintakielto.

Hallitus päättää myös muista kurinpitotoimista ja niiden yhteydessä annettavista rangaistuksista, jolloin noudatetaan asianomaisen lajin kansallisen liiton sääntöjä ja määräyksiä.

Kansallinen lajiliitto, tai sen asemesta, tai sen lisäksi Kansainvälinen lajiliitto voi päättää seuran jäsenelle dopingrikkomuksesta määrättävästä seuraamuksesta ja muista kurinpitotoimista edellä mainituissa antidopingsäännöstöissä, säännöissä ja sääntöjä alemman asteisissa määräyksissä vahvistetulla tavalla.

Päätös tulee voimaan heti ja sen katsotaan tulleen asianomaisen tietoon viisi päivää sen jälkeen, kun päätös on lähetetty sille kirjatussa kirjeessä.

Erotetulla ei ole oikeutta vaatia takaisin seuralle suorittamiaan maksuja.

9 § Jäsenmaksu

Jäseniltä kannettavien jäsenmaksujen sekä kannattajajäsenmaksujen suuruudesta päättää seuran kevätkokous vuosittain. Jäsenmaksu on määrättävä vuosittain kiinteänä summana.

Hallituksella on oikeus vapauttaa jäsen jäsenmaksujen suorittamisesta tai nimetä jäsen ainaisjäseneksi:

• jos, hän on suorittanut kertakaikkisena suorituksena 10 vuoden jäsenmaksut; tai
• tehnyt seuralle huomattavia palveluksia; tai
• muiden urheilullisten taikka taloudellisten syiden takia.

Ainaisjäsen on vapaa jäsenmaksuvelvollisuudesta.

10 § Seuran varsinaiset ja ylimääräiset kokoukset

Seura pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta, joista kevätkokous pidetään touko-kesäkuussa ja syyskokous syys-lokakuussa. Kokouksen paikan ja tarkemman ajan määrää hallitus.

Kutsu varsinaiseen ja ylimääräiseen kokouksiin on julkaistava vähintään yhtä viikkoa ennen kokousta Espoon Basket Teamin ylläpitämillä www-sivuilla.

Asioista, joita seuran jäsenet haluavat varsinaisessa tai ylimääräisessä kokouksessa käsiteltäviksi, on tehtävä hallitukselle kirjallinen esitys viisi päivää ennen kokousta.

11§ Kevät- ja syyskokous

Kevät kokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. Kokouksen avaus
2. Valitaan kokoukselle
   • – puheenjohtaja
   • – sihteeri
   • – kaksi pöytäkirjantarkastajaa
   • – ääntenlaskijat
3. Todetaan läsnäolijat ja äänioikeutetut jäsenet
4. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
5. Vahvistetaan kokouksen työjärjestys
6. Vahvistetaan jäsen- ja kannattajajäsenmaksujen suuruus seuraavalle toiminta kaudelle
7. Vahvistetaan hallituksen seuraavaa toimintakautta varten laatima toimintasuunnitelma ja talousarvio sekä yleissuunnitelma seuraavien vuosien toimintaa varten
8. Valitaan täysi-ikäisten jäsenten keskuudesta hallituksen puheenjohtaja seuraavalle toimintakaudelle Hallituksen puheenjohtajaksi ei voida kuitenkaan valita henkilöä, joka on työsuhteessa seuraan.
9. Vahvistetaan hallituksen jäsenten lukumäärä ja valitaan tämän päätöksen mukaisesti täysi-ikäisten jäsenten joukosta hallituksen jäsenet seuraavalle toimintakaudelle. Hallituksen jäseneksi ei voida kuitenkaan valita henkilöä, joka on työsuhteessa seuraan.
10. Valitaan seuralle tilintarkastuslain mukainen tilintarkastaja. Mikäli tilintarkastajaksi ei valita tilintarkastusyhteisön, valitaan myös varatilintarkastaja
11. Käsitellään hallituksen esittämät tai jäsenten 10 §:n mukaisesti vireille panemat asiat
12. Kokouksen päättäminen

Syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. Kokouksen avaus
2. Valitaan kokoukselle
   • puheenjohtaja
   • sihteeri
   • kaksi pöytäkirjantarkastajaa
   • ääntenlaskijat
3. Todetaan läsnäolijat ja äänioikeutetut jäsenet
4. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
5. Vahvistetaan kokouksen työjärjestys
6. Esitetään vahvistettavaksi hallituksen laatima toimintakertomus ja tilinpäätös
7. Esitetään tilintarkastajien lausunto
8. Päätetään tili- ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
9. Käsitellään hallituksen esittämät tai jäsenten 10 §:n mukaisesti vireille panemat muut asiat
10. Kokouksen päättäminen

12 § Seuran ylimääräinen kokous

Seuran ylimääräinen kokous pidetään silloin, kun hallitus katsoo sen tarpeelliseksi, seuran kokous niin päättää tai kun, vähintään yksi kymmenesosa seuran äänioikeutetuista jäsenistä on tehnyt siitä hallitukselle kirjallisen esityksen ilmoittaen käsiteltäviksi halutut asiat. Ylimääräisen kokouksen kutsussa on mainittava ne asiat, jotka ovat antaneet aihetta kokouksen koollekutsumiseen. Kutsu ylimääräiseen kokoukseen tapahtuu samalla tavalla kuin varsinaiseen kokoukseen.

Ylimääräinen kokous on pidettävä vähintään kahden kuukauden kuluessa siitä, kun jäsenet ovat edellä mainituin tavoin siitä tehneet esityksen.

13 § Pöytäkirja

Seuran ja sen hallituksen kokouksissa on pidettävä pöytäkirjaa. Seuran kokousten pöytäkirjat ovat kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin allekirjoitettava sekä valittujen pöytäkirjantarkastajien tarkastettava. Hallituksen pöytäkirjat tarkastetaan heti tai seuraavassa kokouksessa.

Kaikista kokouksien pöytäkirjoista tulee toimittaa jäljennökset seuran puheenjohtajalle.

14 § Äänestys

Kokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Henkilöasiat ratkaistaan siten, että eniten ääniä saaneet valitaan. Henkilövaaleissa äänten mennessä tasan vaali ratkaistaan arvalla. Muissa asioissa se mielipide voittaa, johon kokouksen puheenjohtaja on yhtynyt. Kaikissa kokouksissa suoritetaan vaadittaessa äänestys suljettuja lippuja käyttämällä.

Jokaisella kokoukseen mennessä jäsenmaksunsa maksaneella, viisitoista vuotta täyttäneellä jäsenellä, kannattaja jäseniä lukuun ottamatta, on yksi ääni. Valtakirjalla ei saa äänestää.

15 § Seuran hallinto

Seuran toimintaa ja taloutta johtaa sekä seuraa edustaa seuran kevätkokouksen valitsema hallitus. Hallitukseen kuuluu yhdeksi toimintakaudeksi valittu puheenjohtaja ja 4-8 jäsentä.

Hallitus valitsee jäsentensä keskuudesta varapuheenjohtajan ja hallituksen sihteerin sekä muut toimihenkilöt, jotka voidaan valita myös hallituksen ulkopuolelta.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajansa tai hänen ollessaan estynyt varapuheenjohtajansa kutsusta tai jos puolet hallituksen jäsenistä sitä kirjallisesti vaatii.

Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet jäsenistä on saapuvilla.

Hallituksen tehtävänä on erityisesti:

1. Panna täytäntöön seuran kokousten päätökset
2. Johtaa ja valvoa seuran toimintaa sekä tehdä aloitteita seuran toiminnan kehittämiseksi
3. Pitää jäsenluetteloa
4. Vastata seuran taloudesta
5. Laatia ja esittää syyskokoukselle sen vahvistettavaksi seuran vuosikertomus ja tilinpäätös
6. Laatia ja esittää seurankokoukselle sen hyväksyttäväksi seuraavan toimintakauden toimintasuunnitelma sekä yleissuunnitelma seuraavien kausien toimintaa varten
7. Kutsua koolle seuran kokous sekä valmistella varsinaiselle kokoukselle ja ylimääräiselle kokoukselle esitettävät asiat
8. Toimittaa tarpeelliset tiedot seuran jäsenille
9. Hyväksyä ja erottaa jäsenet sekä päättää jäseniä koskevista kurinpitotoimista
10. Valita ja erottaa seuran palkatut toimihenkilöt sekä sopia heidän eduistaan
11. Päättää seuran ansiomerkkien myöntämisestä ja muiden kunnia- ja ansiomerkkien esittämisestä
12. Ryhtyä muihin toimenpiteisiin, joita seuran etu vaatii
13. Nimetä tarpeellisiksi katsomansa valiokunnat valmistelemaan ja hoitamaan edellä mainittuja tehtäviä

16 § Tilivuosi

Seuran toimintakausi ja tilivuosi on kesäkuun 1. päivästä toukokuun 31. päivään.

17 § Nimenkirjoittajat

Seuran nimen kirjoittaa puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja yksin. Seuran hallitus voi myöntää nimenkirjoitusoikeuden myös muulle nimeämälleen täysi-ikäiselle henkilölle.

18 § Sääntöjen muuttaminen

Näiden sääntöjen muuttaminen edellyttää, että seuran kokouksessa vähintään 2/3 annetuista äänistä kannattaa sääntöjen muuttamista. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta.

19 § Seuran purkaminen

Seuran purkamista koskeva päätös on tehtävä 3/4 ääntenenemmistöllä kahdessa perättäisessä vähintään kuukauden väliajoin pidettävissä seuran kokouksissa. Kokouskutsussa on mainittava erikseen seuran purkamisesta.

Jos seura purkautuu, varat käytetään koripalloharrastuksen edistämiseen seuran kokouksen päätöksen mukaisesti.

Hallituksen on ilmoitettava yhdistyksen purkamisesta yhdistysrekisteriin.